perjantai 7. maaliskuuta 2014

Tekniikan alan myytit: Tekniikkakonsultit ovat miehiä



Kirjoittajan huomautus: Tämä blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä eWork Nordicin kanssa. Kyseinen artikkeli on julkaistu mm. eWork Nordic Oy:n Maaliskuun uutiskirjeessä ja se on luettavissa myös eWork Nordicin sivuilta täältä.

Susanna Kekäläinen eWorkista pyysi minua mukaan yhdeksi kirjoittajaksi tähän eWork Nordicin blogisarjaan.  Huomisen Naistenpäivän läheisyyden vuoksi minun blogikirjoitukseni sai kunnian startata blogikirjoitusten sarjan.
Kiitokset Susannalle ja eWorkille!

Tekniikkakonsultti Kristiina Viitanen, EduMo Oy

Tekniikan alan myytit: Tekniikkakonsultit ovat miehiä

Pohjoismaiden suurimman konsulttiverkosto eWorkin verkostossa on osaavia ICT-, johdon- ja teknisen alan konsultteja Suomessakin runsaasti. Konsulttien ympärillä vallitsee myös paljon myyttejä. Blogisarjassamme verkostomme konsultit pyrkivät omien kokemustensa kautta purkamaan näitä myyttejä. Blogikirjoitukset aloittaa tekniikkakonsultti Kristiina Viitanen, EduMo Oy purkaen myyttiä aiheesta: "kaikki tekniikkakonsultit ovat miehiä". Kristiinan osaamisalue nykyisessä työssään: projektinhallinta, 3D-mallintaminen ja dokumentointi ja hän on toiminut Itsenäisenä konsulttina/yrittäjänä noin 4 vuotta.

Työskentelen 3D-suunnittelutehtävissä teknisen alan konsulttina perheyrityksessämme EduMo Oy:ssä erilaisissa teollisuuden alan yrityksien tuotekehitysprojekteissa ja olen toinen yrityksemme kahdesta 3D-suunnittelijasta.  
Miksi kirjoitan juuri tästä aiheesta, johtuu siitä että tekniikan alalla olen näennäisesti;”sooloilija, poikkeusyksilö, roolinrikkoja, muukalainen ja silmätikku – toisin sanoen olen nainen. Olen näet väärän sukupuolen edustaja, joka työskentelee ammattialalla, joka on vahvasti leimautunut sukupuolen mukaan eli suuri määrä ammatin edustajista on yhtä ja samaa sukupuolta” - tässä tapauksessa siis miehiä. /4/
Tekniikkakonsulttina toimiakseen ei tietenkään tarvitse olla mies, mutta väistämätön tosiasia on jo tilastojenkin valossa, että suurin osa teollisuuden alalla toimivista työntekijöistä on miehiä. "Elinkeinoelämän Keskusliiton tilaston mukaan mm. vuonna 2012 naisten osuus teollisuuden alan kaikesta työvoimasta oli noin 25 %."/1/  En ole koskaan kohdannut syrjintää siksi että olen nainen, mutta ennakkoluuloja, jotka liittyvät vahvasti esimerkiksi tietotekniseen osaamiseeni sekä kykyyni ymmärtää teknisiä asioita.

Ennakkoluulo nro 1: Osaakohan se nyt varmasti käyttää tuota tietokonetta ja 3D-mallinnusohjelmaa? Jep, kyllä osaa.
Olen ollut monesti huvittunut, kun ohjelmisto-osaamistani ensin kyseenalaistetaan ja sitten ihmetellään. Minä olen yrityksessämme se, joka tekee asiakkaiden profiilit ja viritän piirustuspohjat kuntoon mm. tiedonsyöttöä varten. Kokemusta 3D-mallinnusohjelmista minulla on vuodesta 2002 lähtien, jolloin kävin ensimmäiset 3D-mallinnuskurssit ammattikorkeakoulussa opiskellessani.
Ennakkoluulo nro 2: Ymmärsiköhän se nyt varmasti, mitä sanottiin? Yleensä kyllä, mutta ilmoitan kyllä, mikäli en ymmärtänyt.
Alan termit ja niiden käyttö ovat tulleet tutuksi vuosien mittaan, mutta pidän mieluummin siitä että kaikki osapuolet ymmärtäisivät mahdollisimman vaivattomasti toisiaan – painotus sanalla ”vaivattomasti” ja siis vältän jos vain mahdollista erikoistermien käyttöä. Lisäksi minulle on pienestä pitäen opetettu, että "tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa". Kysyn siis aina tarkennusta niin kauan kunnes ymmärrän mitä tarkoitetaan, ja jos en jotakin asiaa ymmärrä niin uskallan myös rohkeasti sanoa, että "hei, nyt en ymmärrä mistä puhutaan". Mielestäni tämän ei kuitenkaan pitäisi riippua sukupuolesta lainkaan vaan aina pitäisi uskaltaa kysyä, jos asiat jäävät epäselväksi, onpa sitten kyse naisesta tai miehestä.
Ennakkoluulo nro 3: Naisethan eivät tiedä mitään tekniikasta? Vai tietäisivätköhän sittenkin...
Nykypäivänä tekniikalta ei voi välttyä enää lähes millään alalla. Se on ujuttautunut osaksi jokapäiväistä elämäämme. En väitä tietäväni paljoa tekniikasta, olen näinä vuosina oppinut kuinka vähän itse asiassa tiedänkään, mutta olen oppinut miten ja mistä voin hakea lisää tietoa sitä tarvitessani. Mielestäni sillä, kuinka paljon tiedämme jostakin asiasta, ei nykymaailmassa enää pötkitä kovin pitkälle, sillä tiedonmäärä moninkertaistuu joka hetki. Emme kerta kaikkiaan ehdi saati pysty omaksumaan kaikkea mahdollista tietoa - eikä se ole tarpeellistakaan. Paljon tärkeämpää on se, että osaamme soveltaa, etsiä ja suodattaa tietoa, jotta juuri oikea tieto on käytössämme silloin kun tarvitsemme sitä.
Uskon että se, miksi itse olen ajautunut tekniikan alalle, johtuu pitkälti kasvuympäristöstäni. Yrittäjä-vanhempani perustivat konepajan, kun olin 8-vuotias ja isäni hankki ensimmäisen 3D-ohjelmistonsa ollessani vasta 6-vuotias. Tietokoneita sekä niihin liittyviä laitteistoja olen käyttänyt siitä asti kuin meillä on niitä kotona ollut. Hurjassa nuoruudessani 90-luvulla olin "nörttityttö". Tästä itse asiassa kenties juontaakin juurensa se, että työskentelen naiselle poikkeuksellisella alalla ja naiselle poikkeuksellisissa tehtävissä, sillä tutkimuksien mukaan eriytyminen sukupuolen mukaan tapahtuu jo varhaisnuoruudessa - ainakin mikäli on uskominen Tasa-arvotiedon Keskuksen teettämää tutkimusta (minna.fi).
"Suomessa lasten eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa. Ainevalinnat ja opiskelualat ovat Suomessa edelleen sukupuolisidonnaisia. Pojat suorittavat tyttöjä enemmän matematiikan ja luonnontieteiden valinnaisia opintoja. Toisaalta tytöt opiskelevat poikia enemmän ja monipuolisemmin vieraita kieliä."/2/ ja /3/
Uskon, että lapsuusikäisenä saamani kannustus tutustua uuteen tekniikkaan ja positiiviset kokemukseni ovat ohjanneet valintojani pitkälti myös yläasteikäisenä ja myös sitä vanhempana. Kiinnostukseni tietotekniikkaan on säilynyt mukana kokoajan, sillä myös ammattikorkeakoulussa haalin vapaasti valittavista opinnoista ATK-kursseja ja kävin myös ensimmäiset viralliset 3D-mallinnuskurssit (Vertex 2D ja 3D). Olisin halunnut suuntautua ohjelmointiin, mutta se suuntautumislinja lakkautettiin juuri sinä vuonna kun meidän oli aika tehdä valintamme suuntautumisesta. Valitsin lopulta koko tekniikan alalle yhteisen suuntautumisvaihtoehdon tuotantotalouden, jossa perehdyimme mm. logistiikkaan, markkinalähtöiseen tuotekehitykseen, projektinhallintaan yms.
Koska minuun on pienestä saakka iskostettu kiinnostunut ja utelias asenne tekniikkaa ja teknologiaa kohtaan, sieltä kumpuavat motivaationi ja intohimoni myös työskennellä tällä alalla. Mielestäni tätä samaa asennetta ja tukea tarvitsevat myös nykypäivän lapset, jotta heistä voi joskus tulla osaajia tekniikan alalle.
Samalla kun tekniikka ulottaa lonkeronsa lähes alalle kuin alalle myös sen vetovoima kasvaa jatkuvasti ja uskon, että ala alkaa yhä enenevässä määrin kiinnostaa myös naisia. Mietitäänpä hetki vaikkapa 3D-suunnittelua, joka on tälläkin hetkellä valtaamassa alaa mm. kaupan alalla (verkkokauppa sovellukset, virtuaaliset sovituskopit yms.) ja tekstiiliteollisuudessa (3D-kaavoitus, 3D-vaatteiden muotoilu, renderöinti yms.). Nämä alat ovat tilastojenkin mukaan todella naisvaltaisia aloja, joten mielestäni on vain ajan kysymys koska tekniikan ala alkaa ylipäätänsä "naisvaltaistua". Tähän menee kuitenkin aikaa johtuen siitä, että Suomessa koulutusaloilla ja ammateissa segregaatio eli sukupuolenmukainen eriytyminen on todella jyrkkää. "Elinkeinoelämän Keskusliiton tilaston mukaan kansainvälisesti verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Toimialoittainen jakautuminen on EU-maiden neljänneksi voimakkainta./1/
Miksi kirjoitan juuri tästä aiheesta johtuu siitä, että tekniikan alalla olen; ”riskinottaja ja roolinuudistaja”./4/
Mielestäni ja omasta näkökulmastani katsoen naisten vahvuus tekniikkakonsulttina on juuri vahvasti naiseuteen liittyvissä asioissa kuten empaattisuudessa ja kyvyssä asettua toisen asemaan. Ylipäätänsä suuntautuneisuudessa muihin ihmisiin, joka on nähtävissä mm. sosiaalisina taitoina asiakaspalvelutilanteissa ja -tilannetajussa, yhteisöllisyydessä sekä halussa auttaa muita yhdistettynä uteliaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja tunnollisuuteen. Juuri näitä ominaisuuksia teollisuus ja tekniikan ala nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee - erityisesti mitä kuluttajalähtöisemmäksi teknologia muuttuu.
Näiden asioiden lisäksi naiset ovat joustavia, suvaitsevaisia ja sopeutumiskykyisiä, meillä on luontainen kyky soveltaa opittuja asioita, yhdistellä asioita uudella tavalla, ideoida ratkaisuja ja ratkaista ongelmia - joudummehan sitä tekemään jatkuvasti normaalissa elämässämmekin. Toisin sanoen olemme siis varsin loistavia toimimaan myös tekniikkakonsultteina tekniikan alalla.
Ja teille, jotka vielä epäilette pärjäävätkö naiset tekniikan alalla tiesittekö, että ...
• Mary Anderson keksi ja kehitti tuulilasinpyyhkijät /5/
• Tabitha Babbitt keksi ja kehitti pyörösahan /6/
• Josephine Cochrane keksi astianpesukoneen (nykyäänkin tunnettu pesukonemerkki Whirlpool) /7/
• Marie Curie keksi sädehoidon /8/
• Maiju Gebhard (suomalainen nainen) keksi astiankuivauskaapin /9/
• Grace Hopper kehitti ja myötävaikutti korkean tason ohjelmointikielen muodostumiseen sellaisena kun me sen nykyisin tunnemme. Hän oli yksi tietojenkäsittelytieteen uranuurtajista. /10/
• Margaret Knight keksi ja kehitti paperipakkauksen sekä teki suunnitelman laitteesta, jolla niitä kyettiin valmistamaan /11/
• Stephanie Kwolek keksi Kevlarin /12/
... muutamia tekniikan ja teknologian alalla toimineita naisia mainitakseni.
Loppujen lopuksi mielestäni ei ole kuitenkaan tärkeää, onko tekniikkakonsultti juuri mies vai nainen, kunhan hän on tekniikan alasta kiinnostunut osaaja joka osaa asiansa ja tietää, mitä tekee sekä on valmis tarvittaessa ottamaan selvää asioista ja päivittämään omaa osaamistaan sekä tietämystään.
 Kristiina Viitanen, EduMo Oy

--------------------------------------------------------------

Tämän artikkelin kirjoittamisessa käytetyt lähteet:

/1/ Elinkeinoelämän keskusliiton nettisivut, http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/tyoelama/tasa_arvo/naiset_miehet/koulutusvalinnat.php [viitattu 03.01.2014]
/2/ Tasa-arvotiedon keskuksen nettisivut, http://www.minna.fi/web/guest/koulutustaso_ja_-valinnat [viitattu 03.01.2014]
/3/ Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivut, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr18.pdf?lang=fi [viitattu 03.01.2014]
/4/ Ari Perälä, Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma, ”OLETKO KOVA POIKA VIRKKAAMAAN PANNULAPPUJA ? - MINÄ EN !”, Jyväskylän yliopisto, Kevät 2003, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18186/G0000166.pdf?sequence=1, [viitattu 03.01.2014]
/5/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Mary_Anderson_%28inventor%29, [viitattu 03.01.2014]
/6/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Tabitha_Babbitt, [viitattu 03.01.2014]
/7/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Cochrane, [viitattu 03.01.2014]
/8/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie, [viitattu 03.01.2014]
/9/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Dish_draining_closet, [viitattu 03.01.2014]
/10/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Grace_Hopper, [viitattu 03.01.2014]
/11/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Margaret_E._Knight, [viitattu 03.01.2014]
/12/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Stephanie_Kwolek, [viitattu 03.01.2014]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitokset kommentistasi!